Maanviljelyksen uusia tuulia

OstaLohjalta sivustolla ei ole aiemmin liikaa kirjoiteltu maanviljelyksestä. Se ei johdu pelkästään meistä, vaan siitä että suurin osa maanviljelijöiden tuotannosta menee suoraan kauppaketjujen myyntiin, ja vain harvat tuottajat laittavat tuotteitaan esimerkiksi torimyyntiin, ja silloinkin torimyyjä itse kiertää tiloilla hakemassa tuotteet. Mutta mitä oikeasti kuuluu maanviljelijöille ja mitä uusia tuulia alalla on?

Tsekeistä kuuluu kummia

Tsekeissä ovat maanviljelijät alkaneet kasvattaa teollisuushamppua ja luoneet uudenlaisia verkostoja lähi laboratorioiden kanssa. Syynä tälle kaikella on ollut uuden ihmerohdon eli CBD-öljyn ilmaantuminen markkinoille. CBD-öljyn nimittäin sanotaan kelpaavan aivan yhtä hyvin kauneudenhoitoon kuin monen sairauden hoitoon tai ainakin oireiden lievittämiseen. Tästä ei kuitenkaan ole mitään tutkittua tietoa vielä tarpeeksi saatavilla. CBD-öljy ei ole huumausaina, vaikka se tuotetaankin hampusta, aivan kuten sen huumaava sukulainen. CBD-öljy on luotaistuote, jota on Suomessa saatavilla luontaistuotekaupoista, mutta se, millainen hamppu olisi Suomessa tuotettuna teollisuustuotteena? Turusta ainakin tällainen tuotantolaitos löytyy.

Euroopan komission on jo hyväksynyt myös CBD-pohjaisen lääkevalmisteen, Epidyolexin.

Vanhat tutut maanviljelyksen perustat

Uudellamaalla asuu ja toimii noin 4500 maanviljelijää ja metsänomistajaa. Samoin alueella toimii näiden etuja ajamassa 11 maatataloustuottajien yhdistystä. Varhaisperunan tullessa nyt markkinoille lähinnä saariston ja lounaisrannikon noin 150 hehtaarin tuotannosta, oman alueemme varhaisperunat saatanee kauppoihin kesäkuun alusta.

Tiedätkö muuten ”ruokaa omasta maasta” joutsenlippumerkin? Jos näet sellaisen ruokapakkauksessa, tiedät että sen raaka-aineista on vähintään 75% suomalaista, ja jos kyseessä on maito, liha, muna tai kala, jolla on tämä merkkin niin silloin se tuote on varmasti 100 % suomalainen.

Juo maitoa

Suomessa oli vuonna 2018 vajaat 6 000 maidontuottajaa, joilla oli reilut 272 000 lehmää. Lypsylehmien määrä on laskenyt ja Suomessa vuonna 2017 maitotuotteiden kulutuksen kotimaisuusaste oli 68%, varsinkin juustoissa on paljon tuontijuustoja mutta juotavissa maitotuotteissa kotimaisuusaste on noin 95%.

Syö lihaa

Naudanlihaa tuottavia lihatiloja on Suomessa noin 3000 ja naudanlihaa tuotetaan sekä vasikoiden kautta että maidontuotannosta poistuvien lehmien kautta että myös emolehmien kautta. Eli suurin osa Suomessa tuotetusti naudanlihasta tulee vasikoista. Suomessa on noin 60 000 emolehtmää, ja liharotuinen emolehmä poikii vuosittain yhden vasikan syksyllä tai keväällä. Tästä kaikesta syntyy noin 80% omavaraisuus aste naudanlijalla. Keskimäärin suomalainen syö 10 kiloa naudanlihaa vuodessa.

Syökää sikaa

Sikatiloja Suomessa on alle 1000, vaikka vuonna 1995 niitä oli yli 6000. Kaikesta huolimatta sianlihaa tuotetaan nykyään entistä enemmän ja vuonna 2018 sitä tuotettiiin noin 168 miljoonaa kiloa. Vuosittain keskiverto suomalainen syö yli 30 kiloa sikaa vuodesssa.

Syökää kanaa

Kanan tuotantoon Suomessa on noin 180 teurasbroileritilaa, Lounais-ja Länsi-Suomessa ja Suomessa tuotetaan lähes 130 miljoonaa kiloa broilerin lihaa vuodessa ja keskimäärin suomalainen kuluttaa lähes 24 kiloa broiskua vuodesssa, eli noin kuusi kiloa vähemmän kuin porsaanlihaa, joskin kananlihan kulutus on noussut nopeasti sillä 1995 kulutus oli vain 7,5 kiloa. Kalkkunaa tuotetaan Suomessa muuten vain noin kahdeksan miljoonaa kiloa ja 2018 suomalaiset kuluttivat reilut 10,5 miljoonaa kiloa kalkkunan lihaa.

Entäs sitten kananmunat?

Suomessa tuotetaan kananmunia neljän eri tyypin kanaloissa: virikehäkkikanala, lattiakanala, ulkokanala ja luomukanala. Kananmunista 58% tulee näistä virikekanaloista ja 33% lattikanaloista, loput 9% tulevat 7% luomua ja 2% ulkokanaloista.

Viljojen ja öljykasvien tuotanto

Uudelta maalta löytyy myös paljon viljatiloja. Suomessa on yhteensä reilut 30 600 kasvitilaa ja viljeltyä alaa on yli 2,2 miljoonaa hehtaaria. Suomen eniten viljelluin kasvi on ohra, ja sitä käytetään raaka-aineena rehu-, tärkki- ja mallasteollisuudessa. Toisena tulee kaura, joka on terveysruokaa. Lisäksi sen merkitys viennissä on kasvanut EU-jäsenyyden aikana. Suomi on maailman toiseksi suurin kauran viejämaa.

Leipäviljoista, joita ovat mm vehnä ja rukii, niin vehnä on se tärkein. Päätuotanto alue on nimenomaan Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Uudellemaalle on myös rapsi tärkeä viljelystuote.