Tytyrin kaivos

Tytyri Elämyskaivoksen Lohja State of Mine näyttää, millaisista kerroksista Suomi ja suomalainen mielenmaisema ovat rakentuneet Lohjan 700-vuotisen historian aikana. Kävijä pääsee osallistumaan ja katsomaan pintaa syvemmälle niin raavaiden vuorimiesten kuin Lohjalla vaikuttaneiden kulttuurin jättiläistenkin elämään, naisten asemaa unohtamatta.

Kaivoksen historia juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin Lohjalla alettiin hyödyntää kalkkikiveä maanviljelykseen ja rakentamiseen. Tytyrin kaivoksen louhinta aloitettiin vuonna 1899, ja sen jälkeen kaivos laajeni nopeasti. Toisen maailmansodan aikana kaivoksessa tehtiin töitä ympäri vuorokauden, ja sen tuotanto oli huipussaan 1950- ja 1960-luvuilla.

Lohjan museo

Lohjan Museossa on avattu uusi näyttely, jossa tehdään katsaus muodin muutoksiin museon omissa kokoelmissa olevien vaatteiden ja asusteiden kautta. Puettu vuosisata – Pukuja ja asusteita Lohjan Museon kokoelmista on osa Lohja 700-juhlavuoden ohjelmaa. Toive pukuhistorianäyttelystä tuli kuntalaisilta.

Näyttelyyn on valittu naisten ja miesten asuja 1800-luvun lopusta 1970-luvulle. Ajallinen rajaus on tehty näyttelytilana toimivan Lohjan entisen pappilan mukaan. Se on rakennettu vuonna 1860 ja toimi pappilana aina vuoteen 1975 saakka.

Pyhän Laurin Kirkko – ja Pyhä Lauri

Pyhä Lauri (noin 225-258) oli kristitty diakoni, joka toimi Roomassa 200-luvun puolivälissä. Hän oli yksi kirkon seitsemästä diakonista, jotka auttoivat köyhien ja sairaiden parissa.

Lauri tunnetaan parhaiten marttyyrikertomuksen kautta, jossa kerrotaan hänen kuolemastaan keisari Valerianuksen vainoissa. Hänet tuotiin keisarin eteen, joka vaati Laurilta kirkon aarteiden luovuttamista. Lauri kuitenkin kieltäytyi, ja sen sijaan hän keräsi yhteen kaikki kirkon köyhät ja sairaat, ja esitteli heidät keisarille sanoen, että he ovat kirkon todellisia aarteita. Tämän jälkeen Lauri tuomittiin kuolemaan polttoroviolle.

Pyhä Lauri on yksi katolisen kirkon suojelupyhimyksistä, ja hänet tunnetaan erityisesti köyhien ja sairaiden suojeluspyhimyksenä. Lauri on myös suojelupyhimys Suomessa, ja hänen muistokseen vietetään Pyhän Laurin päivää 10. elokuuta.

Lohjan Pyhän Laurin kirkko on rakennettu todennäköisesti 1400-luvun lopulla, mutta sen tarkka rakennusajankohta ei ole tiedossa. Kirkon rakentamisessa on käytetty tiiltä, joka oli harvinaista tuohon aikaan, ja sen arvellaan olleen mahdollista vain siksi, että Lohjalla oli hyvät savimontut. Kirkko on omistettu Pyhälle Laurille, joka oli keskiajalla suosittu pyhimys.

Kirkko on kokenut useita muutoksia ja korjauksia vuosien varrella. Vuonna 1680 kirkon korkeaa tiilitorinia madallettiin, ja sen jälkeen kirkon torni on korjattu useita kertoja. Vuonna 1870 tehtiin suurempi korjaus, jossa kirkkoon lisättiin uusi sakaristo, ja kirkon sisätiloja uudistettiin. Myöhemmin kirkko on kokenut useita muitakin korjauksia, joissa on pyritty säilyttämään sen alkuperäinen ulkoasu ja arkkitehtuuri.

Nykyään Lohjan Pyhän Laurin kirkko on yksi Suomen arvokkaimmista keskiaikaisista kirkkorakennuksista, ja se on erittäin hyvin säilynyt. Kirkko on merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde, ja sen arkkitehtuuri edustaa tyypillistä pohjoismaista tiilirakennustyyliä. Kirkko on myös edelleen käytössä oleva seurakuntakirkko, jossa järjestetään säännöllisesti jumalanpalveluksia ja muita seurakunnan tilaisuuksia. Kirkko on avoinna vierailijoille useimpina päivinä, ja sinne on mahdollista päästä opastettujen kierrosten tai omatoimisen vierailun kautta.

Karjalohjan kartano

Karjalohjan kartano sijaitsee Lohjan kaupungissa Uudenmaan maakunnassa Etelä-Suomessa. Kartano on perustettu 1600-luvun alkupuolella, ja se on yksi Lohjan seudun tunnetuimmista historiallisista kohteista.

Kartanon historia juontaa juurensa Suomen keskiaikaan, jolloin alueella sijaitsi kruununtila nimeltä Karjalohja. Vuonna 1540 Karjalohja jaettiin kahtia, ja toisesta osasta tuli Karjalohjan kartanon perustan muodostanut Niittymäen tila. Vuonna 1625 tila myytiin Kustaa II Aadolfin henkivartijalle, ja sen jälkeen kartanon omistajat ovat vaihtuneet useita kertoja.

Kartanon rakennukset ovat 1700- ja 1800-luvulta, ja ne edustavat tyypillistä pohjoismaista kartanorakennustyyliä. Kartanon pihapiiri on säilynyt lähes alkuperäisessä muodossaan, ja siellä sijaitsee mm. vanha navetta, puutarha ja kartanon kirkko.

Karjalohjan kartano on avoinna yleisölle kesäaikaan, ja siellä järjestetään opastettuja kierroksia, joilla kävijät pääsevät tutustumaan kartanon historiaan ja arkkitehtuuriin. Kartano on myös suosittu juhlapaikka, ja siellä järjestetään häitä, syntymäpäiviä ja muita tilaisuuksia.

Lohjan lasitehdas

Lohjan lasitehdas perustettiin vuonna 1917, ja sen tuotteisiin kuuluivat mm. lasiesineet, ikkunat ja peilit. Tehtaan yhteydessä sijaitsi myös lasimuseo, jossa esiteltiin tehtaan historiaa ja lasinvalmistuksen historiaa yleisölle.

Vuonna 1967 tehdas lopetti toimintansa, ja sen jälkeen tilalle perustettiin Vivamon luontotalo. Luontotalo avattiin yleisölle vuonna 1971, ja siitä lähtien se on toiminut alueen luonnon ja kulttuurihistorian esittelypaikkana. Luontotalo on laajentunut vuosien varrella, ja nykyään siellä on mm. akvaario, luontokoulu, näyttelytiloja ja kahvila.